Keskity paremmin – näin tuet keskittymistä opiskelussa
Kirja on auki ja tehtävä odottaa. Tarkoitus olisi aloittaa, mutta huomio kiinnittyy puhelimeen. Sitten mieleen tulee toinen asia, joka pitäisi hoitaa. Hetken päästä huomaat lukeneesi saman kappaleen monta kertaa ilman, että oikein muistat, mitä siinä sanottiin.
Kuulostaako tutulta?
Keskittymisen herpaantuminen on tavallista. Se ei automaattisesti tarkoita, että olisit laiska, huonosti motivoitunut tai ettet yrittäisi tarpeeksi. Keskittymiseen vaikuttavat monet asiat, kuten vireystila, uni, stressi, tunnetila, ympäristö ja se, kuinka paljon erilaisia ärsykkeitä ympärillämme on. Myös ihmisten välillä on eroja siinä, kuinka herkästi ympäristön tapahtumat vievät huomion.
Hyvä uutinen on se, että keskittymistä voi tukea ja parantaa monilla melko pienillä muutoksilla. Kaikkea ei tarvitse laittaa kerralla uusiksi. Usein kannattaa kokeilla yhtä asiaa kerrallaan ja tarkkailla, mikä toimii juuri itselle.
Tässä blogitekstissä jaan käytännön vinkkejä häiriötekijöiden vähentämiseen, opiskelun aloittamiseen ja jaksottamiseen sekä vireyden tukemiseen opiskelussa, joilla keskityt paremmin.
Miksi keskittyminen välillä katoaa?
Keskittyminen tarkoittaa käytännössä huomion suuntaamista siihen asiaan, jota olemme tekemässä. Huomio ei kuitenkaan pysy automaattisesti samassa paikassa.
Väsymys, kiire ja stressi voivat vaikeuttaa pitkäjänteistä keskittymistä. Myös suuret tunteet ja elämäntilanteen muutokset voivat viedä ajatuksia muualle. Keskittymisen vaihtelu onkin tavallista elämäntilanteesta riippuen.
Ongelma ei siis ole suinkaan aina siinä, ettei haluaisi keskittyä. Tehtävän ääreen voi istua hyvällä aikomuksella, mutta vireystila ei välttämättä ole sopiva, ympärillä tapahtuu liikaa tai tehtävä tuntuu niin suurelta, ettei oikein tiedä, mistä aloittaa. Silloin on vaikea päästä liikkeelle tai pysyä tehtävässä.
Siksi keskittymistä kannattaa lähestyä käytännöllisesti: mitä ympäristössä, tehtävässä tai omassa toiminnassa voisi muuttaa hieman helpommaksi?
1. Vähennä häiriöitä
Ensimmäinen kokeiltava asia on usein yllättävän yksinkertainen: tee keskittymisestä itsellesi hieman helpompaa poistamalla turhia häiriötekijöitä.
Puhelimen ei tarvitse olla käden ulottuvilla koko opiskelun ajan. Ilmoitukset voi laittaa äänettömälle ja puhelimen voi jättää esimerkiksi toiseen huoneeseen silloin, kun edessä on keskittymistä vaativa tehtävä. Tietokoneella työskennellessä kannattaa puolestaan sulkea ylimääräiset ohjelmat ja välilehdet.
Myös työskentelytilalla on merkitystä. Joku keskittyy parhaiten täysin hiljaisessa huoneessa, toinen kirjastossa ja joku toinen rauhallisen taustamusiikin avulla. Runsaat visuaaliset ärsykkeet, ihmisten liikkuminen tai puhe voivat puolestaan viedä huomion pois tehtävästä.
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Laita puhelin pois näkyvistä tai toiseen huoneeseen.
Sulje tarpeettomat välilehdet ja ohjelmat.
Päätä ennen aloittamista yksi asia, jota aiot työstää.
Jos huomaat keskittymisesi paranevan, olet löytänyt yhden yksinkertaisen keinon, jota voit käyttää jatkossakin.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Pohtikaa yhdessä, millainen paikka tukee lapsesi tai nuoresi keskittymistä parhaiten. Tavoitteena ei tarvitse olla täysin hiljainen ja tyhjä huone. Olennaisempaa on huomata, millaisessa ympäristössä työskentely sujuu helpoimmin.
Sen sijaan, että sanoisit “keskity nyt vaan”, voitte yhdessä tarkastella ympäristöä: häiritseekö puhelin, kuuluuko ympärillä liikaa ääniä tai onko työpöydällä paljon tavaroita, joihin huomio tarttuu?
Voit myös auttaa tekemään opiskelun aloittamisesta helppoa esimerkiksi huolehtimalla siitä, että tarvittavat kirjat ja välineet ovat valmiina ja ylimääräiset häiriötekijät on hetkeksi siirretty sivuun.
2. Tee yksi asia kerrallaan
Kun tehtäviä on paljon, mielessä saattaa pyöriä samanaikaisesti matematiikan koe, palautettava essee ja huomisen esitelmä. Silloin jo aloittaminen voi tuntua raskaalta.
Yksi keskittymistä tukeva periaate on tehdä yksi asia kerrallaan. Vältä "multitaskaamista," eli monen asian tekemistä yhtä aikaa. Siirry seuraavaan tehtävään vasta, kun edellinen työvaihe on saatu sopivaan kohtaan. Suuunnitele myös etukäteen, milloin siirryt tehtävästä toiseen.
Suuret opiskelukokonaisuudet kannattaa pilkkoa pienemmiksi tavoitteiksi. Mieti itselle sopivan kokoisia työskentelytavoitteita ja tee näkyväksi, mitä teet seuraavaksi.
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Älä kirjoita tehtävälistaan vain “lue kokeeseen”. Tee siitä konkreettinen:
Lue 5 sivua.
Kirjoita viisi tärkeää asiaa ylös.
Tarkista, mitä muistat ilman kirjaa.
Keskity yhteen vaiheeseen kerrallaan. Seuraavaa ei tarvitse miettiä ennen kuin edellinen on tehty.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Jos lapsi sanoo, ettei tiedä mistä aloittaa, auta häntä pilkkomaan tehtävä pienemmäksi.
Sen sijaan, että käytte läpi koko illan tehtävälistaa, kysy esimerkiksi: “Mikä olisi kaikkein pienin asia, josta voisit aloittaa?”
Voitte myös kirjoittaa näkyviin kaksi tai kolme seuraavaa vaihetta. Tarkoitus ei ole tehdä tehtävää lapsen puolesta, vaan auttaa tekemään seuraavasta askeleesta riittävän selkeä.
3. Aloita tarpeeksi pienestä
Jos keskittyminen on vaikeaa, ajatus tunnin tehokkaasta opiskelusta ei välttämättä houkuttele aloittamaan.
Silloin kannattaa kokeilla lyhyempää työskentelyjaksoa. Vältä liian pitkiä keskittymisjaksoja ja etsi oma sopiva työskentelyaika esimerkiksi 10–20 minuutin jaksoista. Ajastin voi auttaa hahmottamaan sekä työskentelyaikaa että tauolle siirtymistä.
Kymmenen minuuttia voi tuntua niin pieneltä ajalta, että aloittamisen kynnys laskee. Kun aika loppuu, voit arvioida tilanteen uudelleen: jatkanko vielä vai tarvitsenko tauon? Tavoitteena ei ole puristaa itsestä mahdollisimman paljon irti, vaan löytää tapa, jolla työskentely pysyy käynnissä.
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Aseta ajastin 10–20 minuutiksi ja päätä yksi pieni tehtävä, jota teet sen ajan.
Kun ajastin soi, pysähdy hetkeksi.
Kysy itseltäsi: "Pystynkö jatkamaan vielä vai olisiko nyt hyvä pitää tauko?"
Tavoitteena ei ole väkisin jaksaa tiettyä minuuttimäärää, vaan löytää itselle sopiva työskentelyrytmi.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Jos lapsen on vaikea aloittaa, pitkä työrupeama voi tuntua jo ajatuksena ylivoimaiselta. Voit auttaa pienentämään tavoitetta. Kokeilkaa esimerkiksi sopimusta: “Tehdään tätä ensin kymmenen minuuttia ja katsotaan sitten uudelleen.”
Lyhyt tavoite voi tuntua paljon saavutettavammalta kuin vaatimus siitä, että kaikkien läksyjen pitäisi valmistua kerralla. Voit myös auttaa ajastimen käyttämisessä, mutta anna lapsen mahdollisuuksien mukaan itse seurata aikaa ja arvioida, milloin hän tarvitsee tauon.
4. Pidä tauko ennen kuin keskittyminen on täysin loppu
Keskittyminen kuluttaa voimavaroja. Siksi tauko ei ole opiskelusta luistamista vaan osa toimivaa työskentelyä.
Suunnittele ajankäyttöä oman jaksamisen mukaan ja muista tauot. Jaksota tekemistäsi lyhyillä tauoilla ja palaa tauon jälkeen takaisin kesken jääneeseen tehtävään. Voit kokeilla työskentelyn jaksottamiseen esimerkiksi Pomodoro-tekniikkaa.
Tauon aikana voi nousta tuolista ja liikkua hieman. Liikkuminen auttaa ylläpitämään vireystilaa, ja jo pieni liikuskelu tai hetkeksi seisomaan nouseminen voi olla hyödyllistä pitkien työrupeamien välissä.
Tauolla ei siis tarvitse tehdä mitään ihmeellistä. Voit esimerkiksi:
nousta seisomaan
hakea vettä
kävellä hetken
venytellä
käydä ulkona
katsoa hetken ikkunasta ulos
Jos puhelin imaisee helposti mukaansa, some ei välttämättä ole paras tauko kesken opiskelun. Tauosta voi tulla huomaamatta paljon suunniteltua pidempi.
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Päätä jo ennen aloittamista, milloin pidät ensimmäisen tauon.
Kun tauko alkaa, nouse pois työpöydän äärestä. Hae vettä, venyttele tai kävele pari minuuttia.
Päätä etukäteen, mihin tehtävään palaat tauon jälkeen. Näin opiskeluun palaaminen on helpompaa.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Jos huomaat, että lapsen tehtävien tekeminen alkaa muuttua jatkuvaksi pyörimiseksi, huokailuksi tai virheiden määrän kasvuksi, tauko voi olla hyödyllisempi kuin vaatimus jatkaa vielä vähän.
Voitte sopia tauoista jo ennen opiskelun aloittamista. Näin tauko ei tunnu palkinnolta tai luovuttamiselta, vaan se kuuluu työskentelyyn alusta asti.
Tauolla voit kannustaa lasta nousemaan pois työpöydän äärestä. Pieni liike, juominen tai lyhyt kävely voi auttaa palautumaan paremmin kuin puhelimen selaaminen.
5. Huomioi oma vireystilasi
Kaikki tunnit eivät ole keskittymisen kannalta samanlaisia.
Toinen pystyy vaativaan opiskeluun parhaiten aamulla, toinen myöhemmin päivällä. Sijoita vaativimmat tehtävät siihen aikaan, jolloin oma vireystilasi on parhaimmillaan. Jos mahdollista, älä siis säästä päivän hankalinta tehtävää automaattisesti myöhäiseen iltaan.
Myös riittävä uni tukee vireyttä. Univaje heikentää keskittymiskykyä, ja siksi riittävä lepo ja uni ovat hyvän vireystilan perusta. Säännöllinen syöminen puolestaan tukee energiansaantia ja vireyttä.
Kaikkia elämäntapoja ei tarvitse muuttaa kerralla. Voit aloittaa havainnoimalla: "Mihin aikaan päivästä minun on yleensä helpointa ajatella?"
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Ennen kuin aloitat, arvioi oma vireystilasi asteikolla 1–5.
Jos olet virkeä, aloita päivän vaikeimmasta tehtävästä.
Jos olet väsynyt, aloita helpommasta työvaiheesta tai pidä ensin lyhyt tauko, syö välipala tai liiku hieman.
Seuraa muutaman päivän ajan, mihin aikaan keskittyminen tuntuu olevan parhaimmillaan.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Tarkkaile yhdessä lapsen kanssa, milloin koulutehtävien tekeminen yleensä sujuu helpoimmin. Jos lapsi on koulupäivän jälkeen hyvin väsynyt tai nälkäinen, läksyjen aloittaminen heti kotiovelta ei välttämättä ole paras ratkaisu. Välipala, pieni hengähdyshetki tai liikkuminen voi auttaa ennen opiskelun aloittamista.
Toisaalta liian myöhään iltaan siirretyt tehtävät voivat olla hankalia, jos vireystila on jo selvästi laskenut. Tavoitteena onkin löytää perheen arkeen sopiva ajankohta, jolloin lapsella on opiskeluun mahdollisimman hyvät edellytykset.
6. Kun ajatukset harhailevat, kirjoita ne sivuun
Joskus ympärillä on täysin hiljaista, mutta päässä ei.
Kesken tehtävän mieleen voi tulla, että pitäisi lähettää viesti, etsiä yksi asia netistä tai muistaa tehdä jotain myöhemmin. Jos jokaista ajatusta lähtee seuraamaan saman tien, työskentely katkeaa jatkuvasti.
Luo “harhailevien ajatusten parkkipaikka”. Vieressä voi pitää paperia, johon tehtävän aikana mieleen tulevat muut asiat kirjoitetaan. Näin ajatusta ei tarvitse yrittää pitää muistissa eikä sitä tarvitse myöskään toteuttaa heti.
Kokeile esimerkiksi kahta otsikkoa: Muista myöhemmin / Ideat
Jos kesken matematiikan tehtävän muistat, että pitäisi vastata kaverin viestiin, kirjoita asia paperille ja palaa laskuun. Tämä yksinkertainen keino voi vähentää tunnetta siitä, että kaikki asiat pitäisi hoitaa juuri nyt ja antaa tilaa keskittyä käsillä olevaan tehtävään.
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Pidä vieressä tyhjä paperi.
Kun mieleesi tulee jokin tehtävään kuulumaton asia, kirjoita siitä vain pari sanaa ylös. Älä ala selvittää tai tehdä asiaa saman tien.
Palaa sen jälkeen siihen kohtaan tehtävää, johon jäit.
Opiskelun lopuksi voit katsoa listan läpi ja päättää, mitkä asiat tarvitsevat oikeasti huomiotasi.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Jos lapsesi keskeyttää tehtävän jatkuvasti kertoakseen mieleen tulevia asioita tai lähtee hoitamaan niitä saman tien, kokeilkaa yhdessä ajatusten parkkipaikkaa.
Pidä työpöydällä pieni muistivihko tai paperi, johon lapsi voi kirjoittaa mieleen tulevan asian. Voit muistuttaa lempeästi: “Kirjoita se ylös, niin sinun ei tarvitse muistaa sitä juuri nyt.”
Tavoitteena ei ole estää ajatusten harhailua, vaan helpottaa palaamista takaisin tehtävään.
Tavoitteena ei ole täydellinen keskittyminen, vaan taito palata yhä uudelleen takaisin olennaiseen.
7. Keskittymistä voi harjoitella
Keskittyminen ei ole ominaisuus, jota joko on tai ei ole.
Tarkkaavuutta voi kuvata valokeilan tapaisena toimintona: huomiota suunnataan tiettyyn kohteeseen. Kun huomio pidetään pitkäjänteisesti yhdessä asiassa, keskittymiseen liittyvät hermostolliset yhteydet vahvistuvat. Aivot muovautuvat myös aikuisena.
Siksi harjoittelun tavoite ei ole se, ettei ajatus enää koskaan karkaisi. Ajatus saa harhailla.
Harjoitus tapahtuu siinä hetkessä, kun huomaat sen ja palautat huomion takaisin tehtävään.
Jos tämä tapahtuu yhden opiskelutuokion aikana kymmenen kertaa, se ei tarkoita, että opiskelutuokio olisi epäonnistunut. Olet kymmenen kertaa huomannut huomiosi siirtyneen ja palannut tehtävän äärelle.
Kokeile seuraavalla opiskelukerralla
Kun huomaat ajattelevasi jotain aivan muuta, älä moiti itseäsi.
Pysähdy hetkeksi ja nimeä mielessäsi, mitä tapahtui: “Huomioni karkasi.”
Palauta sitten katse takaisin tehtävään ja jatka siitä kohdasta, johon jäit.
Voit ajatella jokaista paluuta pienenä keskittymisharjoituksena.
Tavoitteena ei ole täydellinen keskittyminen, vaan taito palata yhä uudelleen takaisin olennaiseen.
Mitä voit tehdä vanhempana?
Keskittymistä voi tukea paremmin auttamalla lasta huomaamaan onnistumisia sen sijaan, että huomauttaisi jokaisesta keskeytyksestä.
Jos huomaat lapsen palaavan tehtävään harhailun jälkeen, voit sanoa esimerkiksi: “Huomasit itse, että ajatuksesi lähtivät muualle, ja palasit takaisin tehtävään.” Näin huomio siirtyy siihen taitoon, jota lapsi juuri harjoittelee.
Vältä odotusta siitä, että lapsen pitäisi pystyä työskentelemään koko ajan täysin keskittyneesti. Tärkeämpää on harjoitella huomaamaan, milloin huomio karkaa, ja palaamaan takaisin.
Milloin tavalliset keinot eivät enää riitä?
Pienet muutokset opiskelutavoissa, ympäristössä ja työskentelyn rytmittämisessä voivat helpottaa keskittymistä paljon. Aina ne eivät kuitenkaan riitä.
Jos keskittymisvaikeudet jatkuvat pitkään, toistuvat monissa tilanteissa tai haittaavat selvästi koulunkäyntiä, opiskelua tai arkea, kannattaa asiaa selvittää tarkemmin. Huomiota kannattaa kiinnittää etenkin tilanteisiin, joissa tehtävien aloittaminen on jatkuvasti hyvin vaikeaa, koulutyöt vievät kohtuuttoman paljon aikaa tai keskittymisvaikeudet aiheuttavat paljon kuormitusta, ristiriitoja tai epäonnistumisen kokemuksia.
Lapsen tai nuoren kohdalla asiasta voi olla hyvä keskustella ensin opettajan, erityisopettajan tai opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa. Myös terveydenhuollosta voi hakea tukea, jos keskittymisvaikeudet ovat pitkäkestoisia tai vaikuttavat selvästi toimintakykyyn.
Tärkeintä on, ettei tilannetta tulkita pelkäksi yrittämisen puutteeksi. Jos tavalliset keinot eivät auta, tarvitaan joskus enemmän yksilöllistä tukea ja tarkempaa selvittelyä siitä, mikä keskittymistä vaikeuttaa.
Keskity paremmin – aloita yhdestä muutoksesta
Parempi keskittyminen ei yleensä synny siitä, että päättää vain yrittää kovemmin. Usein toimivampaa on tehdä keskittymisestä hieman helpompaa yksi pieni muutos kerrallaan.
Voit aloittaa esimerkiksi näin:
Valitse yksi tehtävä.
Pilko siitä yksi selkeä työvaihe.
Laita puhelin pois näkyvistä.
Työskentele lyhyt, ennalta päätetty aika.
Pidä tauko ja liiku hieman.
Palaa sen jälkeen seuraavaan pieneen työvaiheeseen.
Sinun ei tarvitse ottaa kaikkia tämän blogitekstin vinkkejä käyttöön. Valitse yksi tai kaksi ja kokeile niitä muutaman kerran. Tarkkaile sen jälkeen, auttoivatko ne sinua keskittymään paremmin.
Pienikin muutos voi olla arvokas, jos se tekee opiskelun aloittamisesta ja jatkamisesta hieman sujuvampaa.
Kaikkea ei tarvitse ratkaista yksin
Jos koulutehtävien aloittaminen, keskittyminen tai sopivan opiskelutavan löytäminen tuntuu jatkuvasti vaikealta, yksilöllisestä tuesta voi olla hyötyä.
Yksityisopetuksessa voidaan harjoitella oppiaineiden lisäksi opiskelutaitoja: tehtävien pilkkomista, oman työskentelyn suunnittelua ja itselle sopivien opiskelutapojen löytämistä. Tavoitteena ei ole vaatia oppijaa keskittymään täydellisesti, vaan löytää keinoja, jotka tekevät opiskelusta selkeämpää ja hallittavampaa.
Kaipaatko lisää tukea keskittymiseen ja opiskeluun?
Olen Noora, erityisopettaja, ja erityisalaani ovat erilaiset oppimisen haasteet, kuten esimerkiksi keskittymisvaikeudet. Autan sinua tai lastasi löytämään tapoja keskittyä paremmin, opiskelemaan sujuvammin, saavuttamaan parempia oppimistuloksia ja saamaan enemmän onnistumisen kokemuksia.
Tutustu yksityisopetukseeni ja ota yhteyttä. Tarjoan maksuttoman erityisopettajan ohjaustuokion, jossa kartoitan sinun tai lapsesi oppimistarpeet, vahvuudet sekä tavoitteet, annan tukisuositukset ja neuvon kohti seuraavia askelia.
Kommentit