Lokakuu on Euroopan laajuinen ADHD-kuukausi, ja tällä viikolla vietetään Suomessa ADHD-viikkoa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta tästä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöstä, vähentää siihen liittyvää leimautumista ja tarjota tukea ihmisille, joilla on ADHD, kuten myös heidän perheilleen.
ADHD on yleinen mm. keskittymiskykyyn vaikuttava neurokehityksellinen oirekuva, joka vaikuttaa miljooniin ihmisiin ympäri maailmaa. Lapsista ja nuorista ADHD:ta esiintyy n. 4-7 %:lla ja aikuisista n. 2-3%:lla.
Erityisopettajana erilaiset oppimisen haasteet, kuten esim. keskittymisvaikeudet ovat erityisalaani, ja siksi myös lähellä sydäntäni. Tässä blogitekstissä esittelen, mikä ADHD on, miten se vaikuttaa oppimiseen ja miten voi opiskella tehokkaasti ja menestyksekkäästi ADHD:sta huolimatta.
Mikä on ADHD?
ADHD, eli tarkkaavuuden häiriö, on kehityksellinen neuropsykiatrinen oireyhtymä. Se vaikuttaa yksilön kykyyn keskittyä, hillitä impulssejaan sekä säädellä aktiivisuuttaan tavalla, joka haittaa toimintakykyä pitkäaikaisesti.
ADHD:lla on kolme esiintymismuotoa:
Pääosin tarkkaamaton muoto (ADD) --- ei yliaktiivisuutta tai impulsiivisuutta
Yhdistetty muoto --- ilmenee sekä tarkkaamattomuutta että ylivilkkautta
ADHD:ssa on kyse aivojen haasteesta säädellä tarkkaavaisuutta, aktiivisuutta ja impulsiivisuutta. Koska kyseessä on kehityksellinen häiriö, ADHD on havaittavissa yleensä jo ennen kouluikää, mutta se voidaan tunnistaa myös vasta aikuisuudessa.
ADHD:n taustalla vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät. On tutkittu, että mm. keskushermoston poikkeavuudet sekä äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö ja tupakoiminen ovat altistavia tekijöitä ADHD:lle.
Mitkä ovat ADHD-oireet?
ADHD-oireet voivat vaihdella yksilöstä toiseen, mutta yleisimpiä oireita ovat:
1. Tarkkaamattomuus:
Vaikeus:
keskittyä
saattaa tehtäviä loppuun
kuunnella muita
noudattaa ohjeita
järjestää tehtäviä ja toimintoja
Yleistä on myös:
ulkopuolisista ärsykkeistä helposti häiriintyminen
unohtelu
tavaroiden hävittäminen
toisaalta hyperfokusointi, eli uppoutuminen itseä kiinnostaviin asioihin
2. Yliaktiivisuus:
motorinen levottomuus, eli vaikeus pysyä paikallaan ja jatkuva liikkuminen, esim. käsien ja jalkojen liikehdintä
hankaluus leikkiä tai työskennellä rauhallisesti ja hiljaa
jatkuva levottomuuden tunne
3. Impulsiivisuus:
omien sisäisten yllykkeiden hillitsemisen vaikeus
ilman harkintaa toimiminen
malttamattomuus, esim. vaikeus odottaa omaa vuoroa ja toisten keskeyttäminen
lyhytjänteisyys
ADHD ilmenee myös toiminnanohjauksen vaikeuksina. Tällöin on hankaluuksia mm. toiminnan suunnittelussa, toimeenpanossa, toteuttamisessa sekä tulosten seuraamisessa.
Mistä tiedän, että minulla on ADHD?
On tärkeää erottaa diagnostiset kriteerit täyttävä ADHD hankinnaisesta keskittymisvaikeudesta, eli ADT:stä. Tämä ”itseaiheutettu” keskittymisvaikeus on nykypäivänä melko yleinen, mutta siitä voi onneksi päästä eroon muokkaamalla omia toimintatapoja.
Pyri välttämään liian kiireistä ja stressaavaa elämänrytmiä, ns. multitaskausta, liiallista ruutuaikaa sekä huonoja elintapoja, kuten riittämätöntä unta. Näiden sijaan koita varata elämääsi tarpeeksi aikaa palautumiselle, tylsyydelle ja verkkaiselle toiminnalle.
Tärkeintä on varhainen tunnistaminen ja puuttuminen
Jos sinun tai lapsesi ADHD-oireet ovat kuitenkin pitkäkestoisia, jatkuvia ja ne aiheuttavat merkittäviä haasteita monella elämän eri osa-alueella, voi olla syytä tutkituttaa asia lääkärin kanssa ja samalla poissulkea muut mahdolliset syyt oireille.
Diagnoosit eivät koskaan ole yksinään vielä ratkaisu, mutta ADHD-diagnoosi voi auttaa hoidon, kuntoutuksen ja tuen saamisessa. Tärkeintä on varhainen tunnistaminen ja puuttuminen, sillä hoitamattomana ADHD voi haitata opintoja, työllistymistä, elämänhallintaa sekä olla riski mm. syrjäytymiselle.
Miten ADHD vaikuttaa oppimiseen?
Koska oppiminen vaatii keskittymistä, ADHD vaikuttaa oppimiseen sekä opiskeluun monin tavoin ja sitä kautta luonnollisesti myös koulumenestykseen.
Tarkkaamattomuus voi johtaa esim. siihen, ettei pysty keskittymään opetukseen, unohtaa kotitehtävät ja hävittää oppimateriaalit.
Ylivilkkaus voi aiheuttaa haastavia tilanteita luokkahuoneessa, kun pitäisi istua paljon hiljaa paikoillaan.
Impulsiivisuus voi johtaa siihen, että tekee turhia virheitä hätiköimällä tai ei jaksa odottaa omaa vuoroa, mikä voi vaikeuttaa ryhmätyöskentelyä.
Haasteet toiminnanohjauksessa voivat hankaloittaa etenkin itsenäistä opiskelua, joka vaatii paljon itsensä sekä oman toiminnan ohjaamista ja organisoimista.
Ilman tarvittavaa tukea ADHD:n aiheuttamat oppimisvaikeudet voivat johtaa heikkoon itsetuntoon, turhautumiseen sekä opiskelun välttelyyn.
ADHD-oireet voi nähdä usein jopa vahvuuksina.
On kuitenkin tärkeää tiedostaa, ettei ADHD vaikuta millään tavalla älykkyyteen tai johdu sen puutteesta. Kyse on ennemmin yksilöllisestä tavasta hahmottaa ja tulkita maailmaa. ADHD-oireet voi nähdä usein jopa vahvuuksina. Monet, joilla on ADHD ovatkin erittäin lahjakkaita ja luovia.
Miten opiskella ADHD:n kanssa?
ADHD:n kanssa menestyksekäs opiskelu voi olla joskus haastavaa, muttei missään nimessä mahdotonta. On olemassa esim. tehokasta lääkehoitoa, josta osa kokee itselleen hyötyä.
Lisäksi oikeanlaiset selviytymiskeinot sekä opiskelustrategiat helpottavat ja tehostavat opiskelua ja oppimista. Tässä muutamia vinkkejä:
1. Rutiinien luominen: Säännöllinen päivärytmi ja struktuuri auttavat keskittymään ja vähentävät stressiä. Ennakointi ennaltaehkäisee myös unohtelua. Suunnittele päiväsi etukäteen ja koita pitää kiinni aikatauluista. Rannekello voi auttaa sinua hahmottamaan ja muistamaan ajankulku.
2. Ympäristön muokkaaminen: Luo itsellesi rauhallinen ja mahdollisimman häiriötön opiskeluympäristö. Käytä tarvittaessa korvatulppia, vastamelukuulokkeita tai valkoista melua vähentääksesi häiriötekijöitä. Sermi tai verhot voivat auttaa visuaalisiin häiriötekijöihin.
3. Säännölliset tauot: Pidä taukoja tarpeeksi usein opiskelun aikana. Kokeile vaikka Pomodoro-tekniikkaa, jossa pidät tauon 25 min välein. Puhelimen selaamisen sijaan koita vähän liikkua ja venytellä tauollasi. Liikkuminen auttaa palauttamaan keskittymiskyvyn etenkin, jos on levoton olo.
4. Tavoitteiden pilkkominen: Isoihin tavoitteisiin voi olla vaikea tarttua. Pilko siis tavoitteesi pienempiin osatavoitteisiin. Esim. esseen, kirjoitelman tai esitelmän voi pilkkoa näin: tavoite 1: tutustu ohjeisiin, 2. tutustu mahdollisiin materiaaleihin, 3. suunnittele työ, 4. kirjoita ensimmäinen sivu, 5. toinen sivu, 6. kolmas sivu jne. 7. tarkista ja viimeistele.
5. Teknologian hyödyntäminen: Käytä apuvälineitä, kuten ajanhallintasovelluksia, kalenterimuistutuksia sekä ajastinta. Monet sovellukset voivat auttaa organisoimaan tehtäviä ja hallitsemaan aikaa, kuten esim. ClickUp tai Todoist. Kokeilemalla löydät itsellesi sopivimman sovelluksen.
6. Tuki ja apu: Älä pelkää pyytää apua ja tukea opettajilta, vanhemmilta tai ADHD-tukiryhmiltä. Yhdessä voitte löytää sinulle parhaiten toimivat menetelmät. Blogin lopusta löydät listan hyödyllisistä nettisivuista.
Erityisopettajalta apua ADHD:hen
Oli sinulla tai lapsellasi sitten diagnosoitu ADHD tai muuten vain hankaluuksia keskittyä opiskeluun, saada tehtävät aloitettua ja valmiiksi ajoissa, älä kamppaile turhaan yksin, vaan pyydä apua.
Erityisopettajana keskittymisvaikeuksissa tukeminen on erityisosaamistani. Räätälöin opetukseni ADHD-ystävälliseksi ja tarjoan erilaisia opiskelutekniikoita kokeiltavaksi, joista on mahdollista löytää itselleen sopivimmat. Olenkin saanut auttaa useita oppilaita, joilla keskittyminen opiskeluun on tuottanut haasteita.
Jos sinulla tai lapsellasi on ADHD tai ylipäätään vaikea keskittyä opiskeluun, olen täällä valmiina auttamaan! Ota yhteyttä, niin saat tukea ADHD:n kanssa opiskeluun. Aloitetaan yhdessä matka kohti parempaa oppimismenestystä!
Hyödyllisiä linkkejä:
Comments