Ovatko erinomaiset arvosanat aina merkki siitä, että oppilaalla on asiat hyvin?
Koulumenestys mielletään helposti pelkästään positiivisena asiana. Huippuarvosanojen takana voi kuitenkin piillä joskus hallitsematon täydellisyyden tavoittelu, ja sen hinta on kova.
Tästä minulla on kokemusta niin ammatillisessa kuin henkilökohtaisessakin elämässäni.
Olin koululaisena kympin tyttö. Tämä ei kuitenkaan johtunut siitä, että olisin ollut jonkinlainen luonnon lahjakkuus tai aina innostunut oppimaan uutta.
Olin ennemminkin suorituskeskeinen perfektionisti.
Liika keskittyminen huipputuloksiin vei ilon oppimisesta.
Perfektionisti pyrkii virheettömyyteen ja täydellisyyteen, asettaa itselleen äärimmäisen korkeita tavoitteita ja arvioi toimintaansa ylikriittisesti.
Koin opiskelun myös mielekkäänä, mutta sitä varjosti usein kohtuuttomat vaatimukset itseäni kohtaan ja virheiden pelkääminen. Liika keskittyminen huipputuloksiin vei ilon oppimisesta.
Oppimistulokseni olivat kyllä erinomaiset, mutta maksamani hinta oli kova. Lukiossa minulle alkoi kehittymään opiskelu-uupumus.
Opiskelu-uupumus on pitkittynyt stressioireyhtymä, joka kehittyy jatkuvan opiskeluun liittyvän stressin tuloksena. Opiskelu-uupumus muodostuu kolmesta eri tekijästä:
1) uupumusasteinen väsymys
2) kyyninen suhtautuminen opiskeluun
3) opiskeluun liittyvä riittämättömyyden tunne
Selvisin lukiosta, mutta korkeakoulussa voimani loppuivat. Tämä vei minut pitkälle sairauslomalle sekä terapiaan, jossa alkoi uusien ajattelu- ja toimintamallien opettelu.
Hitaasti, mutta varmasti aloin oppia terveempiä suhtautumistapoja opiskeluun ja koko elämään. Tajusin, ettei elämää ole pakko suorittaa. Löysin armollisuuden itseäni kohtaan. Muutostyö kantoi hedelmää ja pääsin lopulta jatkamaan opintojani.
Ja mikä tärkeintä: osasin nauttia taas opiskelusta.
Pystyin asettamaan itselleni kohtuullisia tavoitteita ja terveet rajat opiskelulle. Pidin huolen, että elämässä on muutakin, kuin vain työ ja opiskelu. Annoin itselleni luvan tehdä virheitä ja nauttia elämästä.
Tämä kokemus oli minulle niin merkittävä, että päädyin tekemään kandityöni perfektionismista. Pro gradu -tutkielmassani tutkin perfektionismin ja opiskelu-uupumuksen yhteyttä lukiolaisilla.
Tulokseni eivät yllättäneet minua. Niiden mukaan perfektionismi oli positiivisessa yhteydessä opiskelu-uupumuksen kanssa.
Armollisuus itseä kohtaan vapauttaa voimavaroja ja siten mahdollistaa menestyksen.
Mikä sitten avuksi perfektionismiin ja opiskelu-uupumukseen?
Yksi tärkeimpiä keinoja on mielestäni itsemyötätunto. Itsemyötätunto on kykyä suhtautua itseensä arvostavasti ja kohdella itseään rakentavalla tavalla a) ystävällisesti ymmärtäen, b) oikeanlaista vaativuutta osoittaen c) ilman ankaraa, mollaavaa tai lannistavaa suhtautumista itseen.
Itsemyötätunto ei tarkoita alisuoriutumista tai ettei voisi pyrkiä myös hyviin tuloksiin. Päinvastoin, lempeys ja armollisuus itseä kohtaan vapauttaa voimavaroja ja siten mahdollistaa menestyksen.
Opiskelu-uupumuksesta toipuminen ja perfektionismin selättäminen eivät tapahdu hetkessä, mutta harjoittelemalla itsemyötätuntoa voi löytää tasapainon elämään, jossa oppiminen on ilo eikä taakka!
✨ Kamppailetko sinä tai läheisesi perfektionismin tai opiskelu-uupumuksen kanssa? Ota yhteyttä, niin autan sinua menestymään lempeästi. ✨
Comments